pennut

pennut

Wednesday, July 4, 2007

3.7. Vallattomat -pentue 7 viikkoa

kotisivuiltamme www.koti.mbnet.fi/mayris löytyy yhteistiedot ym.

Pennut tulivat luovutusikään. Mikään kiire niillä ei vielä ole kotoa muuten, mutta omia sylejä jo kaipaillaan. Aamulla kun herään ja menen keittiönoven ohi vessaan on jo 6 kuonoa oviaukkoa kohti istumassa ja odottamassa seuraa. Pikku hännät vipattaa niin, että peppukin heiluu, kun keittiöön astuu. Paras tapa saada pennut jotenkin mahtumaan syliin on istahtaa lattialle, jolloin alkaa hirmuinen kilpailu parhaasta sylipaikasta. Jokaisen on saatava edes hetkeksi se paras paikka ja oma korvan pusutteluhetki.

Pennut pääsi taas maanantaina maalle Karkkilaan, kun luvattiin lämmintä. Sadekuurot onneksi oli vain hetkellisiä ja pennut nukkui tyytyväisenä niiden ajan kesäkeittiössä, josta pikkupisut saa kätevästi huuhdottua lattiaraoista vedellä.
Vilma, Viuhti ja Velmu otti päämääräkseen kiivetä yli esteiden kun yritettiin hiukan rajata niiden leikkialuetta pihalla. Kesäkeittiön alle pääsykin estettiin pennuilta, mutta isot koirat kaivoivat toiselta sivulta uuden reitin sinne. Vesiastian alustana oleva puinen trukkialustakin pääsi väijymisleikkiin, alla on juuri pennunmentävä "luola". Yksi pennuista puolusti sen alla asemiaan ja muut yritti hyökätä sinne. Joku sinne alle meni nukkumaankin. Pentuja sai yhtenään laskea kun olivat välillä omilla tutkimusmatkoillaan, Virta ja Vili kokeili ojanpohjaa pitkin kävelyäkin (kuin luola).

Yöksi tultiin pentujen kanssa kotiin, joten autoilua on nyt häkissä harjoiteltu. Toki Vegasta on suuri apu, kun rauhallisena istuu tai makaa niiden kanssa. Iso häkki vie kyllä puolet farmarin tavaratilasta, mutta pennuille jää hyvin ilmatilaa ison häkin vuoksi, mikä helteellä tärkeää.
Osa perheestä tuli kotiin vasta tiistaina kuten myös Sasu ja Uuva. Sasu tuli iloisesti tervehtien kotiin, mutta huomatessaan, että pennut on edelleen meillä, meni mököttämään eteisen kenkähyllyyn. Sasu on päättänyt ettei ole missään tekemisissä pikkusisarusten kanssa. Raukalla tuli vieroitus emästä vasta nyt todelliseksi. Minulle Sasu leppyi sen verran että tuli kuitenkin jalkoihin nukkumaan kun Vega meni nyt mielestään mukavampaan (viileää) paikkaan sängynalle.

Tiistaina kävi eläinlääkäri tutkimassa ja laittoi samalla mikrosirut niskanahan alle. Yksikään ei inahtanutkaan, taisi tulla hyvä ajoitus unien aikaan. Hyväkuntoisia ovat kaikki, vaikka ovatkin eri kokoisia. Pentukoko ei kuitenkaan kerro aikuiskoosta mitään varmaa. Isoin pentu on se, joka syntyi ekana ja on koko ajan ollut ekana ruokajonossa. Velmu on aika söpö pullukka, mutta ei pentuja sentään laihduttamaan ruveta. Paino tasaantuu, kun uudessa kodissa saa vain oman ruoka-annoksensa ja muutenkin liikunta lisääntyy. Pennuilla on myös kuulema hyvät lihakset eli ovat kyllä meilläkin riehuneet tarpeeksi.

Kynsienleikkuu ja punnituspäivä:
Vilma Vipeltäjä 2380 gr, varma koti jo
Vili Vilperi 2020 gr,
Virta Vintiö 2570 gr, varma koti
Vauhti Vallaton 2570 gr
Viuhti Vikkelä 2780 gr
Velmu Veitikka 3300 gr

Pennuista on paljon kyselyjä kun muualta taitaa pitkäkarvaiset olla jo loppu. Kunhan kyselijät käyvät katsomassa, niin sitten vasta varmistuu ketä oikeasti on enää vapaana.
Pennuilla on jo selviä luonneroja ja valitsen niille sopivat kodit sen mukaan mihin oloihin ovat menossa. Arkoja eivät kuitenkaan ole, vaikka joku onkin enempi mietiskelijä ja toinen toiminnan mies. Totuus on kuitenkin että tulevasta kodista riippuu millainen koirasta lopulta isona tulee.

Suosittelen kaikille pennunhankkijoille Tuire Kaimion Pennun kasvatus-kirjaa. Ostin kirjat myös pennunostajille mukaan annettavaksi. Lueskelin sitä taas läpi ja olen suurimmasta osasta samaa mieltä. Muutama juttu kuten kynsien leikkuu ja pannanlaitto on kyllä turhan vaikeaksi tehty ja sisäaitauksista en pidä, koska ihmiset saattavat ymmärtää niiden käytön ihan väärin. Lapsi/koiraportteja suosittelen itsekin, mutta pentuaitauksen nimellä myytävät on mielestäni aivan liian pieniä edes mäyrispennulle. Kotisivuiltamme voit lukea häkit ja aitaukset jutusta lisää.

Meillä pennut elelee isossa keittiössä, joka on kotimme suosituin huone. Ja tottuvat siellä samalla astian- ja pyykinpesukoneeseen, telkkariin, radioon ja kadun ääniin, kun ikkunat on kuumuuden takia auki. Imuria on käytetty viereisessä eteisessä, joten kyllä meillä ainakin ääniä riittää. Harkinnassa on myös kassiretkeily kaupungille tai puistoon. Pikkupentuhan kulkee ihan kätevästi kassissa kainalossa paikkaan kuin paikkaan.

Vegan kanssakin käymme yhdessä pankissa, postissa, Stockmannilla (kaikkiin tavarataloihin ei koirat ole tervetulleita), kirjastossa (jätän kyllä sen eteiseen allergisten takia), apteekissa, vaatekaupoissa, kodinkoneliikkeissä, mihin nyt koiran kanssa saa tulla. Ja ajellaan ratikalla, bussilla ja metrolla tarpeen mukaan. Kassi on silloin Vegallakin hyvä mukana kun joutuu kantamaan esimerkiksi rullaportaissa, niin ei itse likaannu. Vega on oppinut odottamaan (herkkua) ruokakaupankin ulkopuolella. Eräs lähikauppa kilpailee asiakkaista sillä, että on laittanut pari koirakoukkua ulkopuolelle. Monen marketin pihalla on myös koiraparkki, jonne koira on turvallisempi jättää kuin auringossa kuumenevaan autoon odottamaan. Aikuista mäyristä ei niin vain varasteta, vaikka se odottaisikin hissukseen omistajiaan.